Teknologian vienti ja tuonti

dock-441989_640Teknologian vienti ja tuonti ovat saamassa kolmannen teollisen vallankumouksen, eli digitaalisen teollistumisen myötä tärkeämmän aseman. 3D-printterit ja automatisoidut tehtaat mahdollistavat tavaroiden tuottamisen lähellä käyttäjiä, ja tavaroiden rahtaaminen tulee vähenemään. Sen sijaan itse tuotteiden teknologiaa sekä niiden tuotantoteknologiaa tullaan viemään ja tuomaan eri maista.

3D-printtauksen kehittyessä esimerkiksi Ikean kaltaisten massatavaratalojen tarjoamia sälätavaroita, kuten vaikka ovenkahvoja tai rikkalapioita voi printata hetkessä pelkällä materiaalikustannuksella. Aluksi 3D-printtaus tapahtuu luultavasti kortteleiden kivijalkoihin perustetuissa printtikaupoissa, niin kuin paperitulostuksenkin kanssa tehtiin alkuaikoina, mutta laitteiden halventuessa ne yleistyvät myös kotitalouksissa.

Tämä kehityssuunta johtaa siihen, että tavaroiden tuonti ja vienti vähenee, ja teknologian vienti ja tuonti lisääntyvät.

Brändäyksen merkitys markkinoinnissa

Teknologian markkinointiin ja brändäykseen on erilainen lähestymistapa kuin tavaroiden tuontiin ja vientiin. Tavaroita tuodessa ja viedessä markkinointi voi menestyä brändäyksellä ja tuotteen ylimyymisellä. Ihmiset uskovat tavaran olevan haluamansa tuote, vaikka parempiakin olisi saatavilla.

Teknologian viennissä ja tuonnissa vaatimukset ovat tiukemmat. Usein tärkeimpiä asiakkaita ovat ammattilaiset, varsinkin uuden teknologian alkutaipaleella markkinoille pyrkimistä yrittäessä. Kikkailut markkinointipsykologialla auttavat vain alkuun, mutta itse tuotteen laatuun on keskityttävä tarkkaan.

Kattava asiakaspalvelu ja takuu ovat myös tärkeitä, jos halutaan voittaa asiakkaiden pitkäaikainen luottamus. Kyse ei ole yksittäisen kaupan aikaansaamisesta, kuten vaikka ovenkahvoja myydessä. Sana asiakkaiden käytännön kokemuksista leviää nopeasti, ja uudet ostajat tutkivat helposti yleisen mielipiteen tuotteesta netistä.

Teknologia rajoittuu yhden brändin ja maineen ympärille. Esimerkiksi Applen tuotteiden teknologiabrändi on yhtenäinen. Jos uutta iPhonea pidetään onnistuneena, niin asiakaskunnan luottamus seuraavankin mallin laatuun lisääntyy, ja myös MacBookit saavat lisää huomiota. Mutta jos uusi iPhone epäonnistuu, harvempi asiakas on valmis antamaan seuraavalle iPhonelle mahdollisuutta. Samalla Macbookienkin suosio luultavasti vähenee.

Logistiikka kohdemarkkinoiden mukaan

Teknologian vienti tapahtuu ensisijaisesti tietokanavien kautta ja vasta toissijaisesti laivan rahtiruumassa. Koska teknologiaa voi usein jakaa monelle käyttäjälle, saamalla yhden uuden asiakkaan kohdemarkkinoilla käyttämään teknologiaasi vaikka myös ostamatta sitä, olet jo vienyt lisää teknologiaasi tähän maahan.

Esimerkiksi, kun 3-D printtiliikkeessä asiakas käyttää valmistamaasi printteriä, voi sen nähdä tarkoittavan teknologian vientiä. Seuraava askel on tietysti saada lisämyyntiä, mutta ensisijaista on lisätä teknologiasi käyttäjämäärää ja käyttöastetta.

Tuotantoketju

Tuotantoketjun optimaalisessa pituudessa on jonkin verran eroja teknologian tyypistä riippuen. Tuotantoketjun lyhentämisen ja tuotantoprosessin sekä viennin nopeuttamisen hinta ja seuraus on enemmän vikatuotteita ja riskinä maineen kärsiminen. Eli käytännössä prosessi kannattaa hoitaa mahdollisimman hitaasti ja huolellisesti laadun takaamiseksi mutta toisaalta mahdollisimman nopeasti markkinoiden kysynnän muutoksiin vastaamisen mahdollistamiseksi, ja jotta voit päästä markkinoille ennen kilpailijoita.

Kuluttajamarkkinat vs. teollisuusmarkkinat

Hyvä esimerkki nopeaa tuotantoketjua vaativasta alasta ovat kuluttajamarkkinat, kuten edellä mainitun iPhonen älypuhelinmarkkinat. Markkinat odottavat uutta mallia vuoden välein, vaikka tässä ajassa on usein vaikeaa kehittää aidosti uutta teknologiaa. Usein uusi iPhone onkin vain pieni parannus edellisestä.

Tällaisessa tilanteessa voi olla hyvä idea jopa tehdä mallista hieman huonompi, kuin mitä teknologiasi taso mahdollistaisi, jos oletat, ettet pysty kehittämään teknologiaasi samaan tahtiin seuraavan vuoden aikana kuin ehdit kehittää edellisen vuoden aikana. Näin voit jättää muutaman ässän hihaan seuraavaa julkaisua varten, jos vuoden aikana ei saavutetakaan mitään teknologisia harppauksia.

Kuluttajamarkkinat ovat erittäin vaativia, ja tuotteiden vertailu on usein epärationaalista. Uutta mallia verrataan edelliseen malliin eikä välttämättä suoraan kilpailijan malliin. Jos kilpailija on onnistunut parantamaan omaa teknologiaansa edellisestä mallista pidemmän harppauksen, voivat monet asiakkaat siirtyäkin tämän asiakkaiksi. Esimerkiksi Samsun on pystynyt panostamaa huomattavia summia tuotekehitykseensä ja puhelimiensa tekniikkaan.

Vastakohta ovat teollisuusteknologian markkinat. Teollisuusteknologia on tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön, jopa vuosikymmeniksi, ja teknologian odotetaan olevan perusteellisesti suunniteltua ja kehitettyä sekä luotettavaa. Teknologian ostamiseen liittyy myös yleensä vuosien takuu ja huoltosopimus. Kilpailu ei ole niin hektistä, joten jää tilaa ja aikaa keskittyä laadunvalvontaan ja ainutlaatuisen tuotteen kehittämiseen.